Kreikan historia – saarten näkökulmasta, minolaisista nykypäivään

Lyhyesti: Kreikan ensimmäiset korkeakulttuurit syntyivät pronssikaudella saarilla, Kykladeilla ja Kreetalla, noin 3000 eaa. alkaen. Mantereen mykeneläisten jälkeen tuli pimeä aika, sitten kaupunkivaltioiden, demokratian ja filosofian klassinen aika 400-luvulla eaa. Aleksanteri Suuren seuraajien jälkeen Kreikka kuului Roomaan ja sitten Bysanttiin yli 1 300 vuoden ajan, kunnes ristiretkeläiset valloittivat Konstantinopolin 1204. Keskiajalla saaret jakautuivat venetsialaisille, genovalaisille ja ritareille, ja lopulta lähes kaikki joutuivat osmanien valtaan. Vapaussota alkoi 1821, ja nykyinen Kreikka syntyi vähitellen: viimeiset saaret, Dodekanesia, liitettiin vasta 1947–1948.

Tämä sivu käy kaudet läpi saarten näkökulmasta. Jokaisen kauden kohdalla kerrotaan, missä sen jäljet näkee.

Kreikan historian aikajana

Kausi	Ajanjakso	Mitä tapahtui	Missä sen näkee saarilla
Kykladinen kulttuuri	n. 3100–1000 eaa.	Pronssikauden saarikulttuuri, marmori-idolit	Kykladit, Naxos
Minolainen Kreeta	n. 3100–1100 eaa.	Palatsit, freskot, meriyhteydet	Kreeta: Knossos; Santorini: Akrotiri
Mykeneläinen aika	n. 1750–1050 eaa.	Mantereen soturiruhtinaat, lineaari-B	Knossoksen myöhäisvaihe
Pimeä aika ja arkaainen kausi	n. 1100–480 eaa.	Kaupunkivaltiot ja siirtokunnat	Naxoksen Portara, Samoksen Heraion
Klassinen aika	480–323 eaa.	Persialaissodat, Ateenan demokratia, Deloksen liitto	Delos, Salamis, Aegina
Hellenismi	323–31 eaa.	Aleksanterin perilliset, kauppakaupungit	Rodos, Deloksen mosaiikit
Rooma	146 eaa. alkaen	Kreikka Rooman provinssina	Delos, Patmos
Bysantti	330–1453 jaa.	Kristillinen keisarikunta, luostarit	Patmoksen luostari, Chios
Venetsialaiset ja johanniitat	1204 alkaen	Latinalaiset valtiot, linnoitukset	Rodoksen vanhakaupunki, Naxoksen Kastro, Korfu
Osmanien valta	1400-luvulta 1800-luvulle	Useimmat saaret osmanien alaisuudessa	Rodoksen ja Kosin moskeijat
Vapaussota	1821–1830	Kansannousu, saarten laivastot	Hydra, Spetses, Psara
Valtion laajeneminen	1830–1948	Saaret liitetään Kreikkaan vaiheittain	Korfu 1864, Kreeta 1913, Rodos 1947–1948
1900-luku	1912–1981	Sodat, pakolaiset, juntta, EY-jäsenyys	Kreeta 1941, Leros 1943

Kykladinen kulttuuri

Kykladeilla kukoisti pronssikaudella oma kulttuurinsa, joka ajoitetaan noin vuosiin 3100–1000 eaa. Siitä tunnetaan parhaiten valkoisesta marmorista veistetyt litteät ihmishahmot, niin sanotut kykladien idolit. Suurimmat tunnetut idolit ovat varhaiselta pronssikaudelta, noin 2800–2300 eaa.

Idoleita on löydetty saarilta runsaasti. Naxos oli yksi kulttuurin keskuksista. Idolien tarkoitusta ei tiedetä.

Minolainen Kreeta

Kreetalla syntyi minolainen kulttuuri, jota kutsutaan usein Euroopan ensimmäiseksi korkeakulttuuriksi. Sen keskuksia olivat palatsit: Knossos Iraklionin lähellä, Faistos etelässä ja Malia pohjoisrannikolla Iraklionin itäpuolella. Tunnetuin kuva on Knossoksen härkähyppyfresko, joka on nyt Iraklionin arkeologisessa museossa. Arthur Evans aloitti laajat kaivaukset Knossoksessa vuonna 1900, ja osa palatsista rekonstruoitiin.

Santorinin tulivuori purkautui noin 1600 eaa. Radiohiiliajoitukset osuvat tähän, arkeologiset ajoitukset hieman myöhemmäksi. Purkaus hautasi Akrotirin kaupungin tuhkan alle. Kaupunki oli kykladinen mutta vahvasti minolaisvaikutteinen, ja sen asukkaat ilmeisesti ehtivät paeta, sillä ihmisjäänteitä ei ole löydetty. Tsunamit ja tuhka tuhosivat myös rannikkoasutusta Kreetalla.

Purkaus ei lopettanut minolaista kulttuuria. Minolaiset toipuivat nopeasti, ja purkauksen jälkeistä aikaa pidetään jopa kulttuurin huippuna. Käänne tuli noin 1450 eaa., kun useita minolaisia paikkoja tuhoutui. Sen jälkeen Knossosta hallitsi mykeneläinen eliitti, ja hallinnon kieleksi vaihtui kreikka. Knossoksen palatsi tuhoutui tulipalossa perinteisen ajoituksen mukaan noin 1350 eaa., ja minolainen kulttuuri hiipui vähitellen noin 1100 eaa. mennessä.

Mykeneläiset

Mykeneläinen kulttuuri hallitsi Manner-Kreikkaa noin 1750–1050 eaa. Sen lineaari-B-kirjoitus on vanhin tunnettu kirjoitettu kreikan kieli. Kirjoitusta on löydetty myös Knossoksesta, mikä kertoo mykeneläisten vallasta Kreetalla. Mykeneläinen Kreikka tuhoutui itäisen Välimeren pronssikauden romahduksessa 1100-luvulla eaa.

Pimeä aika ja arkaainen kausi

Romahduksen jälkeen seurasi niin sanottu pimeä aika, noin 1100–800 eaa. Arkaaisella kaudella noin 800–480 eaa. syntyivät kaupunkivaltiot eli poleis. Kreikkalaiset perustivat siirtokuntia Mustanmeren rannoille, Etelä-Italiaan ja Vähään-Aasiaan. Saaret olivat mukana alusta asti: Korfu oli Korintin siirtokunta, ja Rodoksella vaikutti kolme doorilaista kaupunkia, Ialysos, Kameiros ja Lindos.

Saarivaltiot olivat vauraita. Samos oli yksi Egeanmeren mahtavimmista, ja sen Eupalinoksen tunneli louhittiin 500-luvulla eaa. Naxoksen Portara on 500-luvulla eaa. aloitetun, keskeneräiseksi jääneen Apollonin temppelin marmoriportti; siitä lisää sivulla Naxoksen Portara. Aeginaa pidetään perimätiedon mukaan ensimmäisenä Euroopan kaupunkivaltiona, joka löi omia kolikoita.

Klassinen aika

Klassiseen aikaan johti Persian hyökkäysten torjuminen. Ateenalaiset voittivat Marathonissa 490 eaa., ja vuonna 480 eaa. Themistokles houkutteli Persian laivaston ahtaaseen salmeen Salamiin saaren edustalla. Taisteluista kerrotaan tarkemmin sivulla Kreikan sotahistoria.

Ateenan demokratia sai muotonsa Kleisthenesin uudistuksissa vuosina 508–507 eaa. Äänioikeus kuului vain aikuisille vapaille miespuolisille kansalaisille: naiset, orjat ja muualta muuttaneet jäivät ulkopuolelle. Demokratiasta ja filosofiasta enemmän sivulla Antiikin Kreikka – demokratian ja filosofian kehto.

Persialaissotien jälkeen perustettiin vuonna 478 eaa. Deloksen liitto. Sen yhteinen kassa säilytettiin Apollonin pyhällä saarella, kunnes Perikles siirsi sen Ateenaan vuonna 454 eaa.

Ateenan ja Spartan välinen Peloponnesoksen sota kesti vuodet 431–404 eaa. ja päättyi Ateenan tappioon. Yksi sodan syistä liittyi saariin: Korfu riitautui emäkaupunkinsa Korintin kanssa ja liittoutui Ateenan kanssa.

Makedonia ja hellenismi

Makedonian Filippos II yhdisti kaupunkivaltiot valtaansa 338–337 eaa., ja hänen poikansa Aleksanteri Suuri hallitsi vuodesta 336 kuolemaansa 323 eaa. Hellenistiseksi kaudeksi kutsutaan aikaa Aleksanterin kuolemasta Aktionin taisteluun 31 eaa.

Tällä kaudella Rodos nousi mahtavaksi kauppavaltioksi. Torjuttuaan Demetrioksen piirityksen 305–304 eaa. rodoslaiset pystyttivät aurinkojumala Heliosta esittävän pronssipatsaan. Rodoksen kolossi valmistui 280 eaa. ja oli noin 33 metriä korkea, mutta se kaatui maanjäristyksessä jo 226 eaa. Saaren vaiheet on koottu sivulle Rodoksen historia.

Rooma

Rooma valloitti Kreikan vuosina 148–146 eaa. Delos muutettiin vapaasatamaksi vuonna 166 eaa., ja sen kauppiaiden taloista ovat peräisin saaren hellenistiset mosaiikit. Mithridates VI:n joukot hyökkäsivät Delokselle 88 ja 69 eaa., eikä saari enää noussut entiseen asemaansa.

Rooman aikana Patmokselle karkotettu apostoli Johannes kirjoitti perimätiedon mukaan Ilmestyskirjan saaren luolassa 90-luvulla jaa. Luolasta kerrotaan sivulla Johanneksen ilmestysluola.

Bysantti

Konstantinus Suuri rakensi Bysantionin kaupungista uuden pääkaupungin Konstantinopolin vuosina 324–330. Itä-Rooman eli Bysantin keisarikunta kesti yli tuhat vuotta, kunnes Konstantinopoli kukistui osmaneille 29. toukokuuta 1453.

Saarilla Bysantin aika näkyy ennen kaikkea kirkoissa ja luostareissa. Keisari Aleksios I Komnenos antoi vuonna 1088 munkki Khristodulokselle luvan rakentaa luostarin Patmokselle. Samaan aikaan merirosvot ahdistelivat saaria, ja monelle saarelle rakennettiin pääkylä eli chora kukkulalle linnoituksen suojaan.

Venetsialaiset ja johanniitat

Neljäs ristiretki valtasi Konstantinopolin vuonna 1204, ja Bysantin alueita jaettiin latinalaisille. Venetsialainen Marco Sanudo valloitti Naxoksen ja suurimman osan Kykladeista vuosina 1205–1207 ja perusti Naxoksen herttuakunnan. Naxoksen kaupungin yllä oleva Kastro on sen ajan hallintolinnoitus.

Kreeta oli Venetsian hallussa 1200-luvun alusta vuoteen 1669, jolloin Kandia eli nykyinen Iraklion antautui osmaneille 21 vuoden piirityksen jälkeen. Hanian satama, Rethymnonin Fortezza ja Iraklionin Koules-linnoitus ovat venetsialaisaikaa.

Joonianmerellä Venetsia hallitsi Korfua vuodesta 1386 tasavallan kukistumiseen 1797 asti. Osmanit piirittivät saarta 1537 ja 1716 mutta eivät saaneet sitä. Osmanit eivät siis koskaan valloittaneet Korfua, ja sen vanhakaupunki näyttää italialaiselta. Lisää sivulla Jooniansaaret.

Dodekanesiassa valtaa pitivät johanniittaritarit. He asettuivat Rodokselle 1309 ja linnoittivat kaupungin; Kosin satamaa vartioiva Neratzian linna on myös heidän rakentamansa. Ritarien aika päättyi vuonna 1522, kun sulttaani Suleiman Suuri valloitti Rodoksen pitkän piirityksen jälkeen.

Osmanien valta

1500-luvun alkuun mennessä koko Manner-Kreikka oli osmanien vallassa, ja saaret seurasivat vähitellen. Naxoksen herttuakunta menetti itsenäisyytensä 1566, Kreeta kaatui 1669, ja Kykladeista viimeisenä antautui Tinos vuonna 1715. Osmanien aikana saarilla oli usein jonkin verran itsehallintoa, ja merikauppa jatkui. Rodoksen, Kosin ja Kreetan kaupungeissa näkyvät yhä moskeijat ja minareetit.

Vapaussota 1821

Kreikkalaiset nousivat kapinaan keväällä 1821. Saarten rooli oli ratkaiseva, koska kapinallisten laivasto varustettiin pääosin Hydralla, Spetsesillä ja Psaralla. Spetses nousi kapinaan 3. huhtikuuta 1821, ja sen tunnetuin kapteeni oli Laskarina Bouboulina. Hydra antoi sotaan noin 150 alusta. Saaren amiraali Andreas Miaoulis käytti tuhoisasti polttolaivoja osmanien laivastoa vastaan, ja laivanvarustaja Lazaros Kountouriotis rahoitti sotaa omaisuudellaan.

Saaret myös kärsivät. Chioksella osmanien joukot surmasivat ja orjuuttivat vuonna 1822 kymmeniätuhansia ihmisiä, ja Delacroix’n maalaus tapahtumista herätti Euroopan huomion. Psara tuhottiin vuonna 1824. Käänne tuli 1827, kun Britannian, Ranskan ja Venäjän laivastot tuhosivat osmanien ja Egyptin laivaston Navarinon taistelussa 20. lokakuuta.

Vapaussodan aikana Aegina toimi vallankumoushallinnon keskuksena, ja Ioannis Kapodistrias rakennutti sinne orpokodin 1828–1829. Kreikka tunnustettiin itsenäiseksi Lontoon pöytäkirjassa helmikuussa 1830, ja rajat vahvistettiin Konstantinopolin sopimuksessa 1832. Syroksen Ermoupolista tuli 1800-luvulla yksi uuden valtion tärkeimmistä satamakaupungeista.

Saaret liittyvät Kreikkaan

Kykladit liitettiin itsenäiseen Kreikkaan 1830-luvulla, mutta monet suuret saaret jäivät vielä vuosikymmeniksi valtion ulkopuolelle. Valtio kasvoi vaiheittain:

• Jooniansaaret 1864. Saaret olivat brittiprotektoraatti vuodesta 1815. Britannia luovutti ne Kreikalle Lontoon sopimuksella, ja liitos toteutui 21. toukokuuta 1864.
• Pohjois-Egea 1912–1913. Balkanin sodissa Kreikan laivasto voitti osmanien laivaston Ellin ja Limnoksen taisteluissa ja otti haltuunsa Egeanmeren saaret, muun muassa Lesboksen, Chioksen ja Limnoksen. Samos oli ollut autonominen ruhtinaskunta vuodesta 1834; sen parlamentti julisti liitoksen marraskuussa 1912, ja se vahvistettiin maaliskuussa 1913. Imbros ja Tenedos jäivät Turkille.
• Kreeta 1913. Kreeta oli autonominen valtio vuodesta 1898, ja sen edustajat julistivat yksipuolisen liitoksen jo 1908. Osmanien sulttaani luopui saaresta Lontoon sopimuksessa toukokuussa 1913, ja Kreikan lippu nostettiin Hanian Firkan linnakkeeseen 1. joulukuuta 1913.
• Dodekanesia 1947–1948. Italia miehitti saaret 1912 (Kastellorizon vasta 1921) ja liitti ne itseensä Lausannen sopimuksella 1923. Italian antauduttua 1943 saaret joutuivat Saksalle ja 1945 brittien hallintoon. Pariisin rauhansopimus 10. helmikuuta 1947 luovutti ne Kreikalle, ja muodollinen liittäminen tehtiin 7. maaliskuuta 1948.

1900-luku

Vähä-Aasian katastrofi. Kreikan ja Turkin sota päättyi syyskuussa 1922, kun Turkin joukot valtasivat Smyrnan. Lausannessa 30. tammikuuta 1923 allekirjoitettu sopimus määräsi pakollisen väestönvaihdon: noin 1,2 miljoonaa ortodoksikristittyä joutui lähtemään Turkista ja 355 000–400 000 muslimia Kreikasta.

Toinen maailmansota. Italia hyökkäsi Kreikkaan 28. lokakuuta 1940 ja Saksa huhtikuussa 1941. Kreetan taistelu 20. toukokuuta – 1. kesäkuuta 1941 oli sotahistorian ensimmäinen pääosin ilmateitse tehty maihinnousu, ja suuri osa liittoutuneiden joukoista evakuoitiin etelärannikon Sfakiasta. Italian antauduttua 1943 saksalaiset surmasivat Kefaloniassa tuhansia entisiä italialaisia aseveljiään, ja Leroksen taistelu samana vuonna jätti lahtiin hylkyjä, joihin sukelletaan yhä. Päivän 21. huhtikuuta vaiheita vuosina 1941 ja 1967 käsitellään sivulla 21. huhtikuuta Kreikan historiassa.

Sisällissota. Hallituksen joukot ja kommunistinen Demokraattinen armeija taistelivat 31. maaliskuuta 1946 – 30. elokuuta 1949.

Sotilasjuntta. Eversit kaappasivat vallan 21. huhtikuuta 1967. Juntta romahti heinäkuussa 1974 Turkin Kyproksen-maihinnousun jälkeen, ja Konstantinos Karamanlis palasi johtamaan siviilihallitusta 24. heinäkuuta.

EY 1981. Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1981 ja euroalueeseen 2001.

Nykypäivä lyhyesti

Kykladeilla matkailu toi 1960-luvulta alkaen uuden elinkeinon, ja Mykonos ja Santorini tulivat kuuluisiksi 1970-luvulla. Nykyään turismi on monen saaren talouden perusta. Samalla vanha historia muuttui nähtävyyksiksi: venetsialaislinnat, ritarien muurit ja osmanien ajan rakennukset ovat museoita ja kävelykatuja.

Itäisillä saarilla Vähä-Aasia on yhä lähellä. Chiokselta, Samokselta ja Kosilta pääsee lautalla Turkin puolelle, ja Samokselta moni tekee päiväretken Efesoksen rauniokaupunkiin.

Missä historian näkee saarilla

1. Knossos, Kreeta. Minolaisen kulttuurin tunnetuin palatsi Iraklionin lähellä. Knossos lisättiin vuonna 2025 Unescon maailmanperintöluetteloon osana kuuden kohteen sarjaa Minolaiset palatsikeskukset (Minoan Palatial Centres), johon kuuluvat myös Faistos, Malia ja Zakros. Freskot ovat Iraklionin arkeologisessa museossa.
2. Akrotiri, Santorini. Tuhkan säilömä pronssikauden kaupunki saaren eteläkärjessä. Kaivausalue on katettu, joten se sopii myös helteelle.
3. Delos. Apollonin saari ja Deloksen liiton entinen kassa, koko saari arkeologista aluetta ja Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1990. Veneet lähtevät Mykonokselta.
4. Naxoksen Portara ja Kastro. Arkaaisen ajan temppelin portti sataman edustalla ja Naxoksen herttuakunnan linnoitus kaupungin yllä.
5. Samoksen Pythagorion ja Heraion. Heran temppelin rauniot ja Eupalinoksen tunneli, Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1992.
6. Aegina. Afaian temppeli noin vuodelta 490 eaa. ja Kapodistriasin 1828–1829 rakennuttama orpokoti. Lautalla Pireuksesta noin 40–70 minuuttia.
7. Lindos, Rodos. Antiikin akropolis temppeleineen valkoisen kylän yllä.
8. Rodoksen vanhakaupunki. Johanniittaritarien linnoituskaupunki Suurmestarin palatseineen, Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1988.
9. Patmos. Pyhän Johanneksen luostari, Ilmestysluola ja Chora ovat yhdessä Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1999.
10. Korfun vanhakaupunki. Venetsialaiset linnoitukset ja ranskalaisten rakentama Liston-aukio, Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2007.
11. Hydra ja Spetses. Vapaussodan kapteenien kartanot: Hydralla Kountouriotiksen kartanomuseo, Spetsesillä Bouboulinan museo.
12. Leros. Italian 1930-luvulla rakentama Lakki ja vuoden 1943 taistelun sotamuseo tunnelissa.

Jos et vielä tiedä, mille saarelle lähtisit, saaritesti ehdottaa sopivia vastaustesi perusteella. Laajempi katsaus perinteisiin ja taiteeseen on sivulla Kulttuuri Kreikassa.

Sinua voisi kiinnostaa

Artikkeli

Tiesitkö tämän Kreetasta?

Tiesitkö tämän Kreetasta? Kreeta matkakohteena tunnetaan upeista rannoistaan ja rennosta…

Kykladit

Delos

Delos on Apollonin ja Artemiin syntymäsaari, antiikin Egeanmeren kauppakeskus ja nykyään…

Artikkeli

Kreikan sotahistoria – antiikin ajan taistelut

Tutustu Kreikan sotahistorian merkittävimpiin taisteluihin ja strategioihin antiikin ajalta…

Usein kysyttyä

Mikä on Kreikan historian tärkein vuosiluku?

Yhtä ei ole, mutta nykyvaltion kannalta keskeisin on 1821, jolloin vapaussota alkoi. Kreikka tunnustettiin itsenäiseksi Lontoon pöytäkirjassa helmikuussa 1830. Antiikin puolelta usein mainitaan 480 eaa., jolloin Salamiin meritaistelu käänsi Persian hyökkäyksen suunnan.

Tuhosiko Santorinin tulivuorenpurkaus minolaisen kulttuurin?

Ei suoraan. Purkaus tuhosi Akrotirin ja rannikkoasutusta Kreetalla, mutta minolaiset toipuivat. Kreetan palatseja tuhoutui vasta myöhemmin noin 1450 eaa., minkä jälkeen Knossosta hallitsi mykeneläinen eliitti.

Mitkä saaret kuuluivat Kreikkaan viimeisinä?

Dodekanesia. Italia miehitti saaret 1912, ja ne luovutettiin Kreikalle vasta toisen maailmansodan jälkeen Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Muodollinen liittäminen tehtiin 1948.

Miksi Korfu näyttää italialaiselta?

Saari oli yli 400 vuotta Venetsian hallussa (1386–1797), ja osmanit epäonnistuivat piirityksissään 1537 ja 1716. Sen jälkeen saarta hallitsivat vuorotellen ranskalaiset ja osmanien ylivallan alainen Seitsemän saaren tasavalta, ja 1815–1864 se oli brittien protektoraatti, kunnes se liitettiin Kreikkaan 1864.

Missä antiikin raunioita näkee helpoiten saarilla?

Kreetalla Knossoksessa, Rodoksella Lindoksessa ja Deloksella, jonne tehdään päiväretki Mykonokselta. Samoksella Heraion ja Pythagorion ovat saman päivän kohteita, ja Aeginalle lautta Pireuksesta kestää noin 40–70 minuuttia, joten se sopii päiväretkeksi Ateenasta.

Päivitetty 24.9.2026.