JOONIAN

Historia

Varhaisajat ja antiikki: Jooniansaarilla on pitkä ja värikäs historia, joka ulottuu esihistorialliselle ajalle. Saarilta on löydetty merkkejä asutuksesta jo paleoliittisella kaudella, ja pronssikaudella (n. 3000–1100 eaa.) saarilla vaikuttivat minolainen ja mykeneläinen kulttuuri. Muinaisessa kreikkalaisessa kirjallisuudessa Jooniansaaret mainitaan ensimmäisen kerran Homeroksen eepoksissa. Erityisesti Odysseiassa kerrotaan Ithakan saaresta, jonka Homeroksen sankari Odysseus kutsui kodikseen. Tutkijat tosin yhä kiistelevät, onko Homeros tarkoittanut nykyistä Ithakaa vai jotain toista saarta. Itse nimitys “Jooniansaaret” juontuu Joonianmerestä, jonka sanotaan saaneen nimensä kreikkalaisen mytologian Io-nimiseltä hahmolta. Antiikin aikana, noin 700-luvulla eaa., Jooniansaaret joutuivat manner-Kreikan kaupunkivaltioiden vaikutuspiiriin. Erityisen tärkeä asema oli Korfulla (muinaisnimeltään Kerkyra), josta tuli Korintin siirtokunta. Korfu menestyi sijaintinsa ansiosta läntisillä kauppareiteillä Italiaan ja se kehittyi merkittäväksi merivallaksi, perustaen jopa omia siirtokuntia. 400-luvulla eaa. Korfu soti emäkaupunki Korinttia vastaan ja liittoutui Ateenan kanssa, mikä oli osaltaan yhtenä syynä Peloponnesolaissotaan. Myöhemmin, 200-luvulla eaa., Rooman valtakunta valloitti Jooniansaaret ja liitti ne hallintaansa.

Keskiaika ja Venetsian aika: Rooman valtakunnan jaon jälkeen saarista tuli osa itäistä Bysantin valtakuntaa. Keskiajalla ja uuden ajan alussa Jooniansaarten hallinnasta kilpailivat erityisesti Venetsian tasavalta ja Osmanien (Ottomaanien) valtakunta. 1300–1400-luvuilla Venetsia alkoi vahvistaa otettaan Joonianmeren alueella. 1400-luvun lopulta aina 1700-luvun loppuun saakka Venetsia hallitsi suurinta osaa Jooniansaarista. Toisin kuin muualla Kreikassa, osmanit eivät koskaan onnistuneet valloittamaan Korfulla olevaa päälinnoitusta, joten Korfu pysyi koko ajan vapaana ottomaanivallasta. Muutkin saaret säästyivät osittain: esimerkiksi Zakynthos ja Kefalonia olivat lyhyitä kausia Osmanien miehittäminä, ja Lefkas joutui pisimpään osmanivallan alle (vuosina 1479–1684). Venetsian vaikutus näkyi saarilla syvästi kulttuurissa, arkkitehtuurissa ja hallintokäytännöissä. Venetsialaiskaudella saarille rakennettiin linnoituksia ja kaupunkeihin ilmestyi italialaisvaikutteisia rakennuksia. Paikalliset asukkaat omaksuivat myös joitakin länsieurooppalaisia tapoja ja katolilaisuuskin sai jalansijaa osan väestöstä keskuudessa, vaikka valtauskonto säilyi ortodoksisena.

Uusi aika ja nykypäivä: Venetsian tasavallan kukistuttua Napoleonin sodissa Jooniansaarten hallinta vaihtui tiheään. Vuonna 1797 saariryhmä siirtyi Ranskan valtaan Campo Formion rauhansopimuksella. Jo parin vuoden kuluttua 1799 Venäjän ja Osmanien yhteiset joukot valtasivat saaret Ranskalta ja perustivat niille autonomisen Seitsemän saaren tasavallan Osmanivaltakunnan alaisuuteen. Tämä järjestely jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi: vuonna 1807 Venäjä luovutti saaret takaisin Ranskalle Tilsitin sopimuksella. Napoleonin sotien päätyttyä Jooniansaaret asetettiin vuonna 1815 Ison-Britannian suojelualueeksi (Britannian protektoraatti) nimellä Jooniansaarten yhdysvallat. Britannian hallintokausi (1815–1864) oli saarille vaurastumisen aikaa. Britit kehittivät hallintoa ja infrastruktuuria, ja tuolloin perustettiin muun muassa Joonian akatemia Korfulla – se oli Kreikan ensimmäinen yliopisto. Vuonna 1864 Britannia luovutti Jooniansaaret vastikään itsenäistyneelle Kreikalle, ja saariryhmä yhdistettiin virallisesti Kreikan kuningaskuntaan.

Toisen maailmansodan aikana Jooniansaaret kokivat jälleen miehityksen: Italia valloitti saaret vuonna 1941 osana Mussolinin laajentumispyrkimyksiä. Italian antauduttua 1943 saksalaiset joukot ottivat saaret haltuunsa. Saksan miehityksen aikana sattui traagisia tapahtumia; esimerkiksi Kefalonian saarella saksalaiset joukot surmasivat tuhansia entisiä italialaisia aseveljiään näiden vaihdettua puolta sodassa. Vuonna 1944 saksalaiset vetäytyivät ja Jooniansaaret palasivat jälleen Kreikan hallintaan. Sodan jälkimainingeissa saaristoa koettelivat vielä luonnonvoimat: vuosina 1948 ja 1953 voimakkaat maanjäristykset vaurioittivat pahoin rakennuksia etenkin Kefaloniassa ja Zakynthoksella. 1950-luvun jälkeen Jooniansaaret ovat kehittyneet rauhalliseksi osaksi Kreikkaa ja ne ovat tunnettuja erityisesti matkailukohteina.

Kulttuuri ja perinteet

Jooniansaarten kulttuuri on muodostunut ainutlaatuiseksi sekoitukseksi kreikkalaisia perinteitä ja vuosisatojen mittaan saatuja länsieurooppalaisia vaikutteita. Pitkän venetsialais- ja brittivallan seurauksena saarilla on paljon italialaista ja yleiseurooppalaista leimaa, mikä erottuu muusta Kreikasta. Tämä näkyy ennen kaikkea arkkitehtuurissa: esimerkiksi Korfun saarella pääkaupungin historiallinen keskusta on venetsialaisten rakentama ja muistuttaa tunnelmaltaan italialaisia kaupunkeja kapeine mukulakivikujineen ja pastellinsävyisine rakennuksineen. Monet kaupungit ja kylät Ionianmerellä on rakennettu rinteille ja kukkuloille, joilla kohoaa yhä vanhoja linnoituksia, kellotorneja ja kartanoita Venetsian ajalta. Myös ruokakulttuurissa ja paikallisissa tavoissa näkyy ulkomainen perintö: esimerkiksi Korfulla syödään pastaruokia kuten pastitsáda (mausteinen lihapata ja pasta) ja saarten viininvalmistusperinne on osin peräisin italialaisvaikutuksesta. Katolisen kirkon perintö on säilynyt joillain saarilla pienenä vähemmistönä ortodoksisen enemmistön rinnalla, mikä ilmenee esimerkiksi juhlaperinteissä.

Jooniansaarilla arvostetaan taidetta, musiikkia ja koulutusta, mistä on osoituksena se, että monet Kreikan ensimmäisistä kulttuurilaitoksista perustettiin juuri näillä saarilla. Korfun saarella toimivat maan varhaisimmat filharmoniset orkesterit, ja Zakynthosilla sekä muilla saarilla kukoisti 1800-luvulla kreikkalainen kirjallisuus ja runous (ns. Jooniansaarten kirjallisuuskoulu). Musiikissa perinteiset kantádat eli serenadit kitaran ja mandoliinin säestyksellä ovat tunnettuja juuri Ionian alueella. Myös juhlat ja paikalliset perinteet ovat tärkeä osa kulttuuria. Esimerkiksi pääsiäisen aikaan Korfulla on omaleimainen tapa heittää saviruukkuja alas parvekkeilta juhlan kunniaksi, ja Zakynthoksella järjestetään karnevaaleja, joissa näkyy Venetsian ajan vaikutus. Paikallisväestö on ylpeä sekä kreikkalaisesta identiteetistään että oman saaren ainutlaatuisista tavoista. Vierailija voikin Jooniansaarilla aistia yhdistelmän kreikkalaista vieraanvaraisuutta ja välimerellistä, hieman italialaissävytteistä ilmapiiriä.

Luonto ja maisemat

Jooniansaaret hurmaavat vehreällä luonnollaan ja postikorttimaisemillaan. Toisin kuin monet Kreikan Egeanmeren saaret, jotka ovat melko karuja ja vähäpuustoisia, Joonianmeren saaret ovat erityisen vihreitä. Ilmasto on leudon välimerellinen: kesät ovat aurinkoisia ja kuumia, kun taas talvet ovat muita Kreikan alueita sateisempia. Sateinen talvikausi takaa saarille rehevän kasvillisuuden. Rinteitä peittävät tiheät mäntymetsät, ikivihreät oliivilehdot ja solakoina kohoavat sypressipuut. Keväisin saarten niityt ja rinteet puhkeavat kukkaan värikkäistä villikukista. Vehreyden vuoksi Korfun saaresta käytetäänkin lempinimeä “Smaragdisaari” sen smaragdinvihreiden maisemien mukaan, ja joskus siitä puhutaan myös “puutarhasaarten” edustajana.

Saariston maasto on vaihtelevaa: on pehmeitä kumpuja, jyrkkiä kalliorantoja ja jopa korkeita vuorenhuippuja. Useimmilla pääsaarilla on vuorijono tai korkea huippu – esimerkiksi Korfulla nousee Pantokrátor-vuori (noin 906 m) ja Kefalonian saaren keskellä kohoaa Ainos-vuori (noin 1 628 m), joka on Jooniansaarten korkein huippu ja kansallispuistona suojeltu alue. Vuorten rinteiltä ja näköalapaikoilta avautuu upeita panoraamoja Joonianmeren yli. Jooniansaaret ovat tunnettuja myös puhdasvetisistä rannoistaan. Lukuisat hiekkarannat ja poukamat houkuttelevat auringonpalvojia ja uimareita. Monilla saarilla rannat ovat vaaleahiekkaisia tai pikkukivisiä, ja vesi on kirkasta ja turkoosinsinistä. Kuuluisimpiin maisemiin kuuluu Navágion ranta Zakynthoksella, jossa turkoosiin laguuniin rajautuu korkea kalliojyrkänne ja hiekkarannalla lepää hylätty laivanhylky – näkymä on yksi Kreikan valokuvatuimpia. Myös Lefkaksen saarella on postikorttimaisen kauniita rantakallioita, kuten Porto Katsiki ja Egremni, joille laskeudutaan jyrkkiä portaita pitkin. Kefalonian Myrtos-ranta tunnetaan puolestaan hohtavan valkoisista kivistään ja syvänsinisestä vedestään dramaattisten kallioiden juurella.

Jooniansaarilta löytyy monimuotoinen luonto myös merenpinnan alta. Alueen merivesi on puhdasta ja suhteellisen lämmintä kesäisin, mikä luo hyvät puitteet merenelämälle. Merikilpikonnat (caretta caretta -laji) pesivät Zakynthoksen hiekkarannoilla, erityisesti Laganasin lahden suojelualueella, jonne kilpikonnat saapuvat munimaan. Onnekas matkailija saattaa nähdä vedessä uiskentelevan kilpikonnan tai suojeluohjelman puitteissa kuoriutuvia poikasia. Lisäksi Joonianmerellä tavataan delfiinejä ja harvinaisia välimerenluostarihylkeitä (Monachus monachus), jotka viihtyvät syrjäisillä kalliorannoilla ja luolissa. Saarilta löytyy myös vaikuttavia luolia ja maanalaisia luonnonnähtävyyksiä: Kefalonian saarella sijaitseva Melissani-järvi on luolan sisällä oleva kirkasvetinen järvi, jonka katossa oleva aukko päästää auringonvalon luomaan taianomaisen sinisen hehkun veteen. Tällaiset luonnonihmeet lisäävät Jooniansaarien viehätystä entisestään.

Matkailu – suositut kohteet, aktiviteetit ja erityispiirteet

Suosittu lomakohde: Jooniansaaret ovat yksi Kreikan suosituimmista lomakohdealueista, ja ne vetävät puoleensa matkailijoita kaikkialta maailmasta. Saarille saapuu runsaasti vierailijoita erityisesti kevät–syyskaudella nauttimaan aurinkoisesta ilmastosta, rannoista ja kulttuurista. Alueella on useita kansainvälisiä lentokenttiä (Korfulla, Zakynthoksella ja Kefalonialla), ja saarille pääsee myös lautoilla Kreikan mantereelta sekä Italian satamista. Turismi on kehittynyt vahvaksi: matkailijoita palvelee laaja valikoima hotelleja, lomakyliä, tavernoja ja vapaa-ajan palveluita, kuitenkin niin että jokainen saari on säilyttänyt oman ainutlaatuisen tunnelmansa. Korfu ja Zakynthos ovat suomalaisten matkatoimistojen tarjonnassa vakiintuneita kohteita, mutta myös muut saaret houkuttelevat omilla vahvuuksillaan.

Nähtävyydet ja kohokohtia saarilla: Jokaisella saarella on omat nähtävyytensä ja erityispiirteensä, jotka tekevät vierailusta unohtumattoman. Alla muutamia esimerkkejä suosituista kohteista Jooniansaarilla:

• Korfu: Saariryhmän pohjoisin saari tunnetaan historiallisesta Korfun vanhastakaupungista, joka on Unescon maailmanperintökohde. Siellä voi vaellella venetsialaisten linnoitusten varjossa ja nauttia italialaisvaikutteisesta arkkitehtuurista. Korfulla on myös viehättäviä kyliä, kuten Paleokastrítsa jylhine luostareineen ja rantoineen. Saari tarjoaa sekä rantalomailua että kulttuuria; Achílleionin palatsi (keisarinna Sissin entinen lomapalatsi) ja monet museot kertovat saaren historiasta.

• Zakynthos: Tämä eteläinen saari on kuuluisa huikeista luonnonmaisemistaan. Navágion “haaksirikkoranta” ja Siniset luolat (kallioluolat saaren pohjoispäässä) ovat Zakynthoksen tunnetuimpia nähtävyyksiä. Saarella on myös vilkas lomatunnelma: Laganasin ranta-alueella on runsaasti viihdettä ja iltaelämää, kun taas rauhallisempaa menoa löytyy Bohalin kukkulalta Zákynthoksen kaupungin yläpuolelta. Zakynthos on lisäksi luontomatkailijan mieleen kilpikonnien suojelualueensa ansiosta.

• Kefalonia: Ionianmeren suurimmalla saarella matkailijaa odottavat postikorttimaisemat ja rauhallinen kreikkalainen elämäntyyli. Myrtos-ranta on usein listattu koko Välimeren kauneimpien rantojen joukkoon. Kefalonian viehättävät kylät, kuten Fiskardo pohjoiskärjessä, tarjoavat kuvauksellisia venesatamia ja värikkäitä taloja. Saaren luolastot, kuten yllä mainittu Melissani-järvi sekä Drogaratin tippukiviluola, ovat suosittuja käyntikohteita. Kefalonia on omiaan myös autoiluun: serpentiiniteitä pitkin voi ajella vuoristosta alas merenrantaan ihaillen jatkuvasti vaihtuvia maisemia.

• Lefkas: Manner-Kreikan rannikkoon kapealla pengertiellä yhdistyvä Lefkas (Lefkáda) on helposti saavutettava saari, joka tunnetaan erityisesti maailmankuuluista rannoistaan ja vesiurheilusta. Lefkaksen länsirannikolla kohoavat valkeat kalkkikivikalliot, joiden juurella kimmeltää turkoosi meri. Porto Katsiki ja Egremni ovat kaksi upeaa rantaa, joilla vieraillaan päiväretkillä ympäri saariston. Eteläosassa Vasilikín lahden alueella puhaltavat suotuisat tuulet tekevät saaresta purjelautailijoiden ja leijasurffaajien paratiisin. Lefkaksen pääkaupunki on viehättävä kanavien halkoma kaupunki, ja saarelta käsin pääsee myös siltoja pitkin vierailemaan pienemmillä lähisaarilla kuten Meganísilla.

• Muut saaret: Ithaka tarjoaa rauhallisen ja autenttisen kreikkalaisen tunnelman: pienet kalastajakylät ja Ithakan vehreät vuorenrinteet sopivat erinomaisesti patikointiin ja omatoimiseen saarihyppelyyn. Ithaka houkuttelee etenkin matkailijoita, jotka arvostavat luonnonrauhaa ja ovat kiinnostuneita Homeroksen tarinoista. Paxos (Paxí) ja sen pikkusisar Antipaxos ovat puolestaan pieniä paratiiseja turkooseine laguuneineen – ne ovat suosittuja päiväretkikohteita Korfulla lomaileville ja purjehtijoiden suosiossa. Kythera sijaitsee hieman erillään muista Jooniansaarista, Peloponnesoksen niemimaan eteläpuolella, ja on säilyttänyt hiljaisemman, hieman mystisenkin charminsa: saarella voi tutustua vanhoihin venetsialaisiin linnoituksiin, maalauksellisiin kyliin ja jopa vesiputouksiin, joita harvemmin Kreikan saarilta löytää.

Aktiviteetit ja erityispiirteet: Rantojen auringonoton ja nähtävyyksien kiertelyn ohella Jooniansaaret tarjoavat runsaasti tekemistä kaikenlaisille matkailijoille. Saariston kirkkaat vedet houkuttelevat sukeltajia ja snorklaajia tutkimaan värikkäitä kaloja, korallimuodostelmia ja vedenalaisia luolia. Monilla saarilla on sukelluskeskuksia, jotka järjestävät laitesukelluksia niin aloittelijoille kuin kokeneillekin sukeltajille. Purjehdus ja veneily ovat myös erittäin suosittuja aktiviteetteja Joonianmerellä – saariryhmän saaret sijaitsevat suhteellisen lähellä toisiaan ketjumaisesti, mikä tekee niistä ihanteellisen kohteen saarihyppelyyn purjeveneellä tai vaikka vuokratulla jahdilla. Kesällä Joonianmerellä näkeekin paljon purjeveneitä ja katamaraaneja saarien poukamissa. Aktiiviset matkailijat voivat harrastaa myös patikointia saarten vaihtelevassa maastossa: esimerkiksi Korfulla kulkee koko saaren halkova Corfu Trail -vaellusreitti ja muillakin saarilla on lukuisia polkuja, jotka vievät oliivilehtojen läpi piilossa oleville pikkurannoille tai korkeille näköalapaikoille. Pyöräily on mahdollista etenkin tasaisemmilla tieosuuksilla ja laaksoissa, ja hevosratsastusta tarjotaan joissain kohteissa.

Ionian saarten erityispiirteisiin matkailukokemuksen kannalta kuuluu yhdistelmä rantaelämää, historiaa ja kulttuuria, joka on helposti saavutettavissa pienelläkin alueella. Samalla matkalla voi sekä rentoutua Välimeren rantaparatiisissa että tutustua muinaisiin luostareihin, linnoituksiin ja kreikkalaisiin myytteihin. Saarilla järjestetään kesäisin paljon kulttuuritapahtumia, kuten musiikkifestivaaleja, paikallisia juhlapäiviä ja uskonnollisia kulkueita, jotka antavat matkailijoille mahdollisuuden kurkistaa saarelaisten eläväisiin perinteisiin. Erityisesti Korfun pääsiäisjuhlallisuudet sekä Zakynthoksen ja Kefalonian kesäfestivaalit ovat kuuluisia. Kaiken kaikkiaan Jooniansaaret tarjoavat monipuolisen ja rikkaan lomakokemuksen: upeita maisemia, historiallisia kaupunkeja, vieraanvaraista kulttuuria sekä aurinkoa ja merellisiä elämyksiä, jotka houkuttelevat kävijöitä palaamaan saariston tunnelmaan kerta toisensa jälkeen.

Lista Jooniansaarista:

1. Korfu (Kérkyra)

2. Paxos (Paxí)

3. Lefkas (Lefkáda)

4. Kefalonia (Kefaloniá)

5. Ithaka (Itháki)

6. Zakynthos (Zákynthos)

7. Kythera (Kýthira)

Näiden lisäksi Jooniansaaristoon kuuluu useita pienempiä saaria ja saariryhmiä, kuten:

• Diapontiset saaret (Korfun luoteispuolella)

• Strofadit saaret (Zakynthoksen eteläpuolella)

• Meganísi (Lefkaksen saaren läheisyydessä)

• Antipaxos (Paxosin saaren läheisyydessä)