TAPAHTUU
Kreikan saarten festivaalit ja tapahtumat kuukausi kuukaudelta
Kreikan saarilla riittää elämää ympäri vuoden. Jokaisena kuukautena löytyy perinteisiä juhlia, uskonnollisia pyhäpäiviä ja kulttuuritapahtumia, jotka toistuvat vuosittain. Alla on kuukausikohtainen opas eri saarilla tapahtuviin vuotuisiin festivaaleihin – hyödyllistä niin matkailijoille kuin kulttuurista kiinnostuneille.
TAMMIKUU
Hydra: Loppiainen 6. tammikuuta on tärkeä uskonnollinen juhla. Hydran saarella (kuten monilla muillakin Kreikan saarilla, esimerkiksi Kreetalla ja Zakynthoksella) järjestetään tuolloin perinteinen veden pyhitys. Pappi heittää ristin mereen satamassa ja paikalliset sukeltavat hyiseen veteen noutamaan sen – kunnia, jonka uskotaan tuovan siunausta löytäjälle.
Tinos: Fanarakia-lyhtyjuhla 30. tammikuuta. Tinosin saarella vietetään vuosittain Neitsyt Marian kuuluisan ikonin löytymisen muistojuhlaa. Paikalliset kokoontuvat iltahämärissä kulkueeseen kantaen lyhtyjä (“fanarakia”) läpi Choran katujen. Ikoni kuljetetaan Agia Pelagian luostarista pääkirkkoon, ja satamassa juhlinta huipentuu ilotulituksiin. Tunnelmallinen tapahtuma päättää tammikuun juhlat valomeren loisteessa.
HELMIKUU
Skyros: Apokries-karnevaali (ajankohta vaihtelee helmi–maaliskuussa ennen paaston alkua). Pienellä Skyroksen saarella järjestetään yksi Kreikan omalaatuisimmista karnevaaliperinteistä. Miehet pukeutuvat vuohennahkoihin ja kiliseviin kulkusiin esittäen “vuohitanssia” kylän kaduilla – riehakas rituaali, jonka uskotaan symbolisesti karkottavan talven ja toivottavan kevään tervetulleeksi. Karnevaalihuuma huipentuu naamiaisparaateihin, perinnemusiikkiin ja tanssiin.
Kreeta (Rethymnon): Karnevaalikulkueet. Kreetan saarella helmikuu on karnevaaliaikaa, ja erityisesti Rethymnonin kaupunki tunnetaan näyttävästä karnevaalistaan. Kadut täyttyvät värikkäistä puvuista, musiikista ja tanssiryhmistä useiden päivien ajan. Juhlakauden kohokohta on suuri päätösparaatio, jonka jälkeen “karnevaalikuningas” poltetaan symbolisesti – merkkinä laskiaisen päättymisestä ja paastonajan alkamisesta.
Skopelos: Agios Riginoksen juhla 25. helmikuuta. Skopeloksen saaren suojeluspyhimyksen, Pyhän Riginoksen, päivää kunnioitetaan vuosittain helmikuun lopussa. Paikalliset kokoontuvat Agios Riginoksen luostarille osallistumaan juhlaliturgiaan ja kynttiläkulkueeseen. Pyhimyksen pyhäinjäännökset kannetaan juhlallisesti, ja tapahtuma päättyy yhteiseen ateriaan sekä kansantansseihin – tämä uskonnollinen juhlapäivä yhdistää saaren yhteisön talvikauden keskellä.
MAALISKUU
Tinos: Marian ilmestyspäivän pyhiinvaellus 25. maaliskuuta. Maaliskuun lopussa vietetään sekä Marian ilmestyspäivää että Kreikan itsenäisyyden alkamisen vuosipäivää. Tinosin saarella neitseelle omistettu Pyhän Evangelistrian kirkko täyttyy pyhiinvaeltajista, jotka saapuvat kumartamaan ihmeitätekevää ikonia. Samana päivänä kaduilla nähdään myös itsenäisyyspäivän paraateja perinnemusiikin säestyksellä – isänmaallinen ja uskonnollinen juhla yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla.
Hydra: Itsenäisyyspäivän juhlinta 25. maaliskuuta. Historiallisella Hydran saarella maaliskuun 25. päivää juhlistetaan erityisellä arvokkuudella, sillä saari oli merkittävässä roolissa vuoden 1821 vapaustaistelussa. Koululaiset ja paikalliset järjestöt marssivat sinivalkoisin lipuin sataman rantakadulla, ja sankarivainajien muistomerkille lasketaan seppeleitä. Päivään kuuluu myös perinneasuissa suoritettuja kansantanssiesityksiä. Hydra kunnioittaa menneitä sankareitaan ja kevätaurinkoista juhlapäivää seuraavat usein yhteiset ulkoilmapiknikit.
HUHTIKUU
Korfu: Pääsiäisruukkujen rikkominen. Ortodoksinen pääsiäinen on Kreikan tärkein vuotuinen juhla, ja huhtikuussa se näkyy näyttävästi Joonianmeren Korfulla. Pääsiäislauantaina Korfun kaupungissa on ainutlaatuinen tapa: paikalliset heittävät keskipäivällä parvekkeilta isoja saviruukkuja kaduille murskaksi. Tämä meluisa mutta hyväntuulinen perinne symboloi uuden alun juhlistamista – ruukkujen pauke karkottaa pahan ja toivottaa ylösnousemuksen ilon tervetulleeksi. Kadut täyttyvät iloisista huudoista ja orkesterien soinnuista ruukkujen särkymisen saattelemana.
Hios: ”Rakettisota” pääsiäisyönä. Egeanmeren Hios-saarella pääsiäisyö (lauantai-iltana ennen pääsiäissunnuntaita) valaistaan tuhansilla ilotulitteilla. Kaksi Vrontádoksen kylän kirkkoa kilpailee hyväntahtoisesti keskenään ampumalla satoja itsevalmistettuja raketteja toistensa kirkontorneja kohti. Taivas räiskyy valojuovista puolenyön aikaan, kun rakettisota huipentuu – paikallinen perinne, joka on sekä jännittävä että yhteishenkeä lujittava. Aamun tullen pääsiäispäivä valkenee savun hälvettyä rauhallisempana.
Patmos: Kiirastorstain jalkojenpesurituaali. Pyhän Johanneksen saarena tunnetulla Patmoksella pääsiäisviikko on hyvin juhlava. Erityisesti kiirastorstaina Patmoksen luostarin edustalla järjestetään vaikuttava näytös: paikallinen ortodoksipappi, Kristuksen roolissa, pesee symbolisesti kahdentoista munkin jalat muistoksi viimeisen ehtoollisen tapahtumista. Satoja ihmisiä kerääntyy historiallisen luostarin aukiolle seuraamaan tätä harrasnäytelmää. Patmoksen hengellinen ilmapiiri huhtikuussa huipentuu pääsiäisyönä luolassa pidettävään jumalanpalvelukseen, jolla on erityinen merkitys juuri tällä saarella.
Santorini: Pitkäperjantain kynttiläkulkueet. Santorinin saarella pääsiäisen juhlintaan kuuluu pitkänperjantain iltana järjestettävä vaikuttava kynttiläkulkue erityisesti Pyrgoksen kylässä. Auringon laskettua kylän rinteillä tuikkivat tuhannet pienet savilyhdyt ja kynttilät, jotka asukkaat ovat sytyttäneet talojensa portaikoille ja muurien päälle. Ristin tietä kantavat kulkueet kiemurtelevat valomeren halki pitkin kapeita kujia. Hämärtyvä taivas ja kynttilöiden lämpimät liekit luovat lähes maagisen tunnelman – muistoja Jeesuksen kärsimystiestä kunnioitetaan Santorinilla ainutlaatuisella kauneudella.
TOUKOKUU
Patmos: Johannes Teologin juhla 8. toukokuuta. Patmoksen saarella vietetään vuosittain sen kuuluisimman asukkaan, apostoli Johanneksen, juhlapäivää. Pyhän Johanneksen (Teologin) nimikkopäivänä järjestetään erityinen messu luolassa, jossa perimätiedon mukaan Johannekselle annettiin ilmestys (Johanneksen ilmestyskirja). Luolakappeli ja Johanneksen luostari täyttyvät pyhiinvaeltajista ja papiston edustajista. Juhlaan kuuluu myös kulkue, jossa ikoni kannetaan luostarista alas satamaan. Päivä Patmoksella huokuu hartautta ja muistuttaa saaren syvästä hengellisestä historiasta.
Korfu: Jooniansaarten yhdistymisen juhlapäivä 21. toukokuuta. Tänä päivänä vuonna 1864 Jooniansaaret (kuten Korfu, Kefalonia, Zakynthos ym.) liitettiin virallisesti Kreikan kuningaskuntaan, ja sitä juhlitaan joka vuosi erityisesti Korfulla. Korfun kaupungissa 21.5. järjestetään näyttävä paraati: perinteisiin kansallispukuihin sonnustautuneet soittokunnat ja koululaiset marssivat kaupungin läpi juhlistaen saarten palaamista Kreikan yhteyteen. Kaupunkilaisten ylpeys omasta kulttuurista on käsin kosketeltavaa – historian merkkipäivästä on tullut tärkeä osa Korfun kevättä.
Rodos: Keskiaikafestivaali (Medieval Rose) toukokuussa. Rodoksen saaren kuuluisa keskiaikainen vanhakaupunki herää eloon kevään lopulla järjestettävässä vuosittaisessa keskiaikafestivaalissa. Vanhankaupungin kivetyt kujat täyttyvät ritarinpuvut ylleen pukeneista esiintyjistä, trubaduureista, markkinakojuista ja taitonäytöksistä. Vierailijat voivat seurata ritariturnajaisia, kokeilla jousiammuntaa ja maistella ajan henkeen sopivia herkkuja. Festivaali vie osallistujat aikamatkalle ritarien aikaan – onhan Rodos aikoinaan Johanniittain ritarikunnan tukikohta. Tapahtuma kestää yleensä pari päivää ja tarjoaa ainutlaatuista historiallista tunnelmaa alkukesän lämpöön yhdistettynä.
KESÄKUU
Hydra: Miaoulia-festivaali (juhannuksen tienoilla kesäkuussa). Hydra kunnioittaa joka kesä omia vapaustaistelun sankareitaan suurella Miaoulia-meripäivällä. Noin juhannuksen aikaan järjestettävä juhla kestää useita päiviä ja huipentuu näyttävään merihistorialliseen spektaakkeliin: sataman edustalla esitetään uudelleen vuoden 1821 vapaussodan kuuluisa meritaistelu. Pimeän laskeuduttua sytytetään symbolisesti “turkkilainen sotalaiva” tuleen ja ilotulitukset valaisevat taivaan. Viikon varrella saarella nähdään myös kansantanssiesityksiä, konsertteja, purjehduskilpailuja ja seppeleenlasku kaatuneiden muistolle. Hydra kokoaa paikalliset ja matkailijat yhteen juhlimaan sekä saaren yhteisöllisyyttä että kunniakasta historiaa.
Naxos: Klidonas – juhannuskokot 23.–24. kesäkuuta. Monilla Kreikan saarilla elää juhannuksena vanha Klidonas-perinne, eikä Naxos ole poikkeus. Kesäkuun 24. päivän (Johannes Kastajan juhlan) aattona sytytetään kylissä kokkoja, joihin heitetään toukokuun 1. päivänä kerättyjä kuivuneita seppeleitä. Naxoksen kylissä nuoret hyppäävät roihujen yli puhdistautumisen ja onnen toivossa, samalla kun musiikki soi taustalla. Perinne symboloi menneen kevään pahojen henkien polttamista ja kesän alun juhlintaa. Juhannusyönä Naxoksen ilmassa tuoksuu palava puu ja yrttikimput, ja nauru raikaa, kun rohkeimmat loikkaavat liekkien yli.
Kreeta: Matala Beach Festival kesäkuun lopussa. Kreetan suurimmalla saarella alkukesä tarjoaa myös uudempia kulttuuritapahtumia. Matalan kuuluisalla hippihenkisellä rannalla järjestetään vuosittain usean päivän kestävä musiikki- ja taidefestivaali. Kesäkuun lopun lämpimässä illassa soivat rock- ja maailmanmusiikin rytmit, rantahiekalle levitetään värikkäitä mattoja ja luolaseinämät hehkuvat valotaiteesta. Festivaali on saanut inspiraationsa 1960–70-lukujen legendaarisista hippivuosista, jolloin Matala oli reppureissaajien ja taiteilijoiden kokoontumispaikka. Nykyään tapahtuma houkuttelee kaikenikäisiä musiikin ystäviä nauttimaan rennosta “rauha ja rakkaus” -tunnelmasta Kreetan tähtitaivaan alla.
HEINÄKUU
Santorini: Santorinin kansainvälinen elokuvafestivaali. Kuuluisalla Santorinin saarella järjestetään heinäkuussa kulttuurinnälkäisille erityinen elokuvajuhla. Kamarin ulkoilmateatterissa pidettävä festivaali esittelee kotimaisia ja kansainvälisiä lyhyt- ja dokumenttielokuvia taianomaisen Egeanmeren tähtitaivaan alla. Festivaalipäivinä ääniraitana on kesäyön sirkat, ja valkokankaan taustalla siintävät saaren vulkaaniset maisemat. Elokuvien lisäksi ohjelmassa on keskustelutilaisuuksia ja työpajoja elokuvantekijöiden johdolla. Tämä tapahtuma yhdistää Santorinin luonnonkauneuden ja elokuvataiteen – unohtumaton kokemus niin cinefiileille kuin satunnaisillekin vierailijoille.
Lesbos: Ouzo-festivaali heinäkuussa. Lesboksen saari tunnetaan ouzosta, anisviinasta, ja heinäkuisin sitä juhlitaan teemaan sopivalla tavalla. Erityisesti Plomarin kylässä – ouzon syntysijoilla – järjestetään usean päivän Ouzo-festivaali, joka kokoaa yhteen alueen tislaajat ja ouzon ystävät. Vierailijat pääsevät maistelemaan kymmeniä erilaisia ouzo-laatuja ja paikallisia mezejä (pieniä ruoka-annoksia) samalla kun elävä kreikkalainen musiikki tahdittaa tunnelmaa. Rantapromenadi täyttyy iltaisin iloisista juhlavieraista, tanssista ja naurusta. Perinne on vahva: ouzo kuuluu Lesboksella kesään, ja festivaali tarjoaa täydellisen tilaisuuden tutustua saaren makuihin ja vieraanvaraisuuteen.
Amorgos: Psimeni raki -juhla 26. heinäkuuta. Amorgoksen idyllisellä saarella vietetään vuosittain heinäkuun loppupuolella paikallinen juhla saaren kuuluisan yrttiliköörin kunniaksi. Psimeni raki on makea mausteilla terästetty raki, ja sen valmistus huipentuu kyläjuhlaan Katapolan satama-aukiolla 26.7. Paikalliset keittävät tätä tulista juomaa suurissa padoissa turistien seuratessa vieressä, ja valmista juomaa tarjotaan avokätisesti kaikille halukkaille. Samalla nautitaan Amorgoksen hunajalla makeutettua pasteli-seesamikakkua. Ilta jatkuu kansanmusiikin ja tanssin merkeissä – niin paikalliset kuin matkailijatkin tanssivat käsikkäin tähtitaivaan alla. Psimeni rakin makea tuoksu ja kreikkalaisen bouzoukin sävelet jäävät taatusti jokaisen osallistujan mieleen.
ELOKUU
Tinos ja Paros: Neitsyt Marian (Panagian) päivä 15. elokuuta. Elokuu on Kreikan saarilla suurten uskonnollisten juhlien aikaa. Erityisesti 15.8. vietetään Panagiaa, Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivää, jolloin useilla saarilla järjestetään vuoden suurimpia pyhiinvaelluksia ja kyläjuhlia (panigyri). Tinosin saarella tuhannet pyhiinvaeltajat ryömivät polvillaan kuuluisalle Neitsyt Marian kirkolle (Panagia Evangelistria) osoittaakseen kunnioitustaan. Myös Paroksen saarella Panagia Ekatontapilianin muinainen kirkko Parikiassa kerää valtavat väkijoukot. Juhlapäivänä saarilla pidetään hartaushetkiä, uskonnollisia kulkueita ja niiden jälkeen iltaisin ilotulituksia sekä kansanjuhlia musiikin kera. Koko Kreikka hiljenee hetkeksi hartauteen – ja pian sen jälkeen kylät heräävät tanssimaan yön yli Marian kunniaksi.
Ikaria: Perinteiset kyläjuhlat (panigirit). Ikarian saari tunnetaan pitkäikäisistä asukkaistaan ja eloisista kesäjuhlistaan. Elokuussa lähes jokaisena viikkona jollakin Ikarian kylällä vietetään pyhimysjuhlaa, joista kuuluisin on 15. elokuuta Neitsyt Marian päivän panigyri. Koko kylä kerääntyy aukiolle pitkien pöytien ääreen. Tarjolla on vuohta, paikallista viiniä ja ikarialaista kansanmusiikkia, jonka tahdissa tanssitaan ympyrätanssia usein aamuun asti. Ikaria on kuuluisa siitä, että juhlat alkavat myöhään illalla ja päättyvät vasta, kun aurinko jälleen nousee. Matkailija voi kokea ainutlaatuisen yhteishengen: niin nuoret kuin vanhat tanssivat käsikynkkää, ja vieraat toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi osaksi juhlakansaa.
Samos ja Kefalonia: Viinifestivaalit. Useat saaret juhlistavat elokuussa myös satokauden antimia. Esimerkiksi Samos on kuuluisa makeasta muscat-viinistään, ja siellä järjestetään elokuussa Samosin viinifestivaali. Paikalliset viininviljelijät esittelevät satoaansa Pythagóreion satamassa: vierailijoille tarjotaan viininmaistajaisia saaren eri muskattilajikkeista, elävää musiikkia ja kreikkalaisia tanssiesityksiä iltataivaan alla. Samoihin aikoihin Joonianmerellä Kefalonian saarella vietetään perinteistä Robola-viinin festivaalia Fragatan kylässä elokuun kolmannella viikolla. Koko viikonlopun kestävissä juhlissa maistellaan uutta Robola-valkoviiniä suoraan tynnyreistä, nautitaan paikallisista ruoista ja tanssitaan kansantansseja. Viinifestivaalien lämmin tunnelma yhdistää paikalliset tuottajat, saarelaisten ylpeyden omasta tuotteestaan ja matkailijat, jotka pääsevät kirjaimellisesti maistamaan Kreikan saarten makuja.
Lefkada: Kansainvälinen kansantanssifestivaali elokuun loppupuolella. Ionianmeren Lefkadan saarella on yli 60 vuoden ajan järjestetty värikäs kansainvälinen folkloren juhla elokuun lopussa. Noin kolmannen viikon aikana tanssiryhmät ympäri maailmaa – Balkanilta Aasiaan ja Amerikkaan – saapuvat esittelemään omia perinnetanssejaan ja -asujaan. Saaren kadut ja ulkolavat täyttyvät päivittäin iloisista esityksistä: rytmikkäistä kansantansseista, perinnemusiikin konserteista ja karnevaalimaisista kulkueista. Paikalliset ja turistit kokoontuvat Lefkadan aukioille katsomaan vaikkapa romanialaisia rivitansseja, intialaisia sarit hulmuamassa tai vaikkapa suomalaista kansantanssiryhmää, mikäli sellainen on mukana. Festivaalin ilmapiiri on kansainvälinen ja yhteisöllinen – kulttuurien kirjo kohtaa pienellä Kreikan saarella, ja jokainen ilta päättyy yleisön ja tanssijoiden yhteisiin piirileikkeihin.
SYYSKUU
Santorini: Ifestia-festivaali (syyskuun alkupuoli). Santorinin tuliperäinen luonne on antanut aiheen näyttävään jokavuotiseen tapahtumaan. Ifestia-festivaali on omistettu muinaisen Thera-tulivuoren purkauksen muistolle. Syyskuisena iltana järjestetään saaren kalderalla suuri ilotulitus- ja valoshow, joka jäljittelee legendaarisen tulivuorenpurkauksen dramaattisuutta. Pimeällä taivaalla välähtelevät ilotulitukset ja räjähdysten jylinä kaikuu kallioilla, kun tuhannet katsojat seuraavat Firan ja Oían rinteiltä käsin “tulivuoren” heräämistä henkiin. Spektaakkeli huipentuu koko taivaan täyttäviin värikkäisiin räjähdyksiin, jotka heijastuvat Egeanmereen. Ifestia on Santorinin tapa kiittää sekä saaren muinaista historiaa että viihdyttää loppusesongin matkailijoita unohtumattomalla tavalla.
Aegina: Fistiki (pistaasipähkinä) -festivaali syyskuussa. Aeginan saari Saroninlahdella on kuuluisa herkullisista pistaaseistaan, ja joka vuosi sadonkorjuun aikaan järjestetään Fistiki Fest -niminen tapahtuma. Syyskuun puolivälin paikkeilla Aeginan satama-alue muuttuu vilkkaaksi markkinatoriksi: kojuissa myydään tuoreita paahdettuja pistaaseja, pistaasileivonnaisia, jäätelöä, pestokastikkeita – kaikkea kuviteltavissa olevaa pistaasista valmistettuna. Festivaalin aikaan on myös kulttuuriohjelmaa: konsertteja, taidenäyttelyitä sekä lasten työpajoja, joissa opetellaan esimerkiksi perinteistä savenvalantaa. Iltaisin rantabulevardilla soitetaan elävää musiikkia ja paikalliset tanssivat. Pistaasifestivaali tarjoaa maukkaan syyssyyn vierailla Aeginalla ja nähdä, kuinka tärkeä pähkinä onkaan pienen saaren identiteetille.
Spetses: Armata-festivaali (syyskuun ensimmäinen tai toinen viikonloppu). Argosaronisella Spetsesin saarella muistellaan vuosittain yhtä Kreikan vapaussodan merkkihetkeä, vuoden 1822 Spetsesin meritaistelua. Armata-juhlaviikko huipentuu viikonloppuna näyttävään historianelävöittämiseen: Spetsesin satamassa esitetään meritaistelun kulminaatiopiste, turkkilaisen sotalaivan polttaminen. Rakennettu laivanmalli hinataan vesille ja sytytetään tuleen ilotulitusrakettien valaistessa taivasta – aivan kuten tapahtui 200 vuotta sitten saaren sankarien toimesta. Ympäri kaupunkia on viikon mittaan järjestetty myös kansantansseja, puheita, kirkkoseremonioita ja soutukilpailuja. Koko saari juhlii yhtenä rintamana historiaansa: kirkkolaivat soivat, seppeleet lasketaan sankareiden patsaalle ja ilta päättyy näyttävään tulimeren loimuun satamassa.
Mykonos: Sadonkorjuun juhla syyskuun toisena sunnuntaina. Jetset-elämästä tunnettu Mykonos palaa syyskuussa juurilleen perinnejuhlan merkeissä. Ano Meran kylässä sijaitseva Mýkonoksen maatalousmuseo (Bónin tuulimylly) isännöi vuosittaista sadonkorjuujuhlaa, jossa saaren maatalousperinne herää eloon. Paikalliset tuovat museon pihalle viinirypäleitä poljettavaksi mehuiksi vanhaan tapaan – kävijät saavat kokeilla rypäleiden poljentaa paljain jaloin suureissa puusammioissa. Samalla leivotaan tuoretta leipää ulko-uuneissa, valmistetaan viinirypäleleivonnaisia ja tarjotaan vastapuristettua viiniä. Perinneleikkejä ja musiikkia riittää: mandoliinit ja viulut soivat, kun väki tanssii. Ilta huipentuu symbolisesti uuden viinin maisteluun ja kiitokseen kesän sadosta. Mykonoksen vilkas turistikausi päättyy näin yhteisölliseen, perinteitä kunnioittavaan juhlaan.
LOKAKUU
Koko Kreikka (myös saarilla): Ohi-päivä 28. lokakuuta. Lokakuun lopussa kreikkalaiset juhlistavat toisen maailmansodan aikaista “Ei!”-päivää – hetkeä, jolloin Kreikka kieltäytyi antautumasta vuonna 1940. Ohi-päivänä järjestetään kaikilla saarilla juhlaparaateja ja isänmaallisia tilaisuuksia. Esimerkiksi Ródoksen ja Kreetan kaupungeissa koululaisten ja sotilasosastojen paraatit marssivat lippurivien saattelemana kaupungin pääkaduilla. Kirkonkellot kumisevat ja seppeleitä lasketaan sodassa kaatuneiden muistomerkeille. Vaikka kyse on valtakunnallisesta muistopäivästä, saarilla juhla saa usein myös paikallisia sävyjä – monilla saarilla on omia sankaritarinoita toisen maailmansodan ajalta, ja ne tuodaan esiin puheissa ja kunnianosoituksissa. Päivän iskulause on yhä sama “Όχι!” (“ohi”, suomeksi “ei”), ja se kajahtaa ilmoille muistutuksena kreikkalaisten periksiantamattomuudesta.
Spetses: Spetses Mini Marathon (lokakuun alku). Urheilun ja saarimatkailun yhdistävä suurtapahtuma valtaa pienen Spetsesin saaren joka syksy. Spetses Mini Marathon on monilajinen kilpailuviikonloppu, joka kerää tuhansia osallistujia niin Kreikasta kuin ulkomailtakin. Ohjelmassa on mm. 5 km ja 10 km juoksuja saaren viehättävillä rannikkomaisemilla, lasten juoksutapahtumia sekä jopa 3 km avomeriuinti Spetsesin satamassa. Tunnelma on innostava: kylänraitti on täynnä kannustajia, ja paikalliset ravintolat tarjoavat erikoismenyitä kestävyysurheilijoille. Vaikka kyse on kilpailusta, tapahtuma on ennen kaikkea urheilunjuhla – maaliviivalla jokainen juoksija ja uimari palkitaan aplodein. Spetses Mini Marathon on kasvanut Kreikan syksyn suurimmaksi saariurheilutapahtumaksi ja osoittaa, että turistikauden jälkeenkin saari voi sykkiä elämää.
Rodos: Keskiaikafestivaalin päätösjuhla. Joskus Rodoksen keskiaikainen festivaali (ks. toukokuu) järjestetään osin myös syksyllä, ja lokakuussa voi olla encore-juhlia. Esimerkiksi Keskiaikaisten ritarien paraati valaisee Rodoksen illan pimeyden, kun soihdut käsissään ritarit ja neitoset kulkevat linnoituskaupungin muureilla. Myös lokakuussa Rodoksen vanhassakaupungissa saatetaan nähdä markkinahumua: paikallisia käsityöläisiä historiallisissa asuissa, tulennielentää ja vanhanajan musiikkiesityksiä. Syksyinen lämpö ja kesän väkijoukkoja rauhallisempi ilmapiiri luovat erityisen viehättävän ympäristön historian elävöittämiselle. Vaikka turistisesonki on rauhoittumassa, Rodos osoittaa, että sen kulttuurielämä jatkuu ympäri vuoden.
MARRASKUU
Symi: Panormitis-juhla 8. marraskuuta. Symin saarella juhlitaan marraskuussa saaren suojeluspyhimystä, ylienkeli Mikaelia, jonka kuuluisalle Panormitiksen luostarille saapuu pyhiinvaeltajia kaikkialta Kreikasta. Arkkienkeli Mikaelin päivänä (8.11.) luostarissa järjestetään suuri kirkkojuhla: yön läpi kestävät vigiliat, ikonien suutelua ja lukemattomia kynttilöitä. Monet saapuvat Symille varta vasten tätä juhlaa varten – myös meritse järjestetään ylimääräisiä laivavuoroja. Juhlan aikaan luostarin pihalla on markkinakojuja, joista voi ostaa Symillä siunattuja pieniä hopeisia jalkineenmuotoisia uhrilahjoja (τάματα) arkkienkelille. Kun laulu “Ti Ypermacho” kajahtaa kirkossa ja kirkonkellot soivat, täyttyvät sekä pyhiinvaeltajien että uteliaiden matkailijoiden mielet hartaudella. Panormitiksen rauhallinen lahti herää henkiin tässä ainutlaatuisessa syystapahtumassa.
Tinos: Maailmanmusiikin festivaali (vuosittain loppusyksystä). Tinos ei hiljene turistikauden loputtua, vaan marraskuun alussa saarella on järjestetty viime vuosina Tinos World Music Festival. Useamman päivän kestävä tapahtuma tuo yhteen kansainvälisiä ja kreikkalaisia muusikoita, jotka esiintyvät intiimeissä konserteissa esimerkiksi saaren kulttuurikeskuksessa tai ulkolavoilla (sään salliessa). Teemana on eri maiden kansanmusiikki modernilla twistillä – kuultavana saattaa olla vaikkapa fuusioita Välimeren, Afrikan ja Aasian rytmeistä. Konserttien ohella järjestetään työpajoja ja jamisessioita, joihin myös yleisö voi osallistua. Marraskuinen Tinos tarjoaa näin kulttuurielämyksiä hiljaisempaan matkailuaikaan: tavernat pysyvät auki festivaaliyleisölle, ja saaren taiteellinen henki pääsee oikeuksiinsa. (Huomio: festivaalin ajankohta vaihtelee vuosittain, mutta useimmiten se on sijoittunut loppusyksyyn.)
Kreeta: Rakin valmistuksen kausi. Marraskuu on sadonkorjuun jälkimeininkien ja valmistelujen aikaa Kreetan saarella. Viinirypäleet on poimittu, ja tsikoudia-rakin tislausjuhlat (rakokázana) käynnistyvät monissa Kreetan kylissä. Marraskuun viileinä iltoina voi matkailija löytää tiensä pieneen vuoristokylään, jossa padat porisevat täynnä viinintuotannon sivutuotteena syntynyttä rypälemehua. Kun kotitekoinen pontikka alkaa valua tislauslaitteesta, kyläläiset kerääntyvät maistelemaan tuoretta tulijuomaa pikkulasillisina. Samalla grilliissä paistuu lihaa ja kasveja, ja lyyraviulun sävelet houkuttelevat tanssiin. Tällaiset epämuodolliset kyläjuhlat eivät ole tarkasti tiettynä päivänä, mutta marraskuu on niiden sesonkiaikaa. Ne tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden kokea kreetalaista vieraanvaraisuutta, perinteistä musiikkia ja syksyistä tunnelmaa – ja kohottamaan maljan uudelle rakisadolle!
JOULUKUU
Syros: Pyhän Nikolaoksen päivä 6. joulukuuta. Joulukuu alkaa tärkeällä merimiesten suojeluspyhimyksen, Pyhän Nikolaoksen, juhlapäivällä. Syroksen saarella Ermoupoliksen suuruuden ajan kaupungissa kohoaa upea Pyhän Nikolaoksen katedraali, jossa 6.12. pidetään juhlava liturgia. Merihenkinen Syros – samoin kuin vaikkapa Kalymnosin saariston sponge-sukeltajat – kunnioittaa tuona päivänä kaikkia merenkävijöitä. Kirkonmenojen jälkeen kaupungin rannassa saatetaan järjestää pieni seremonia, jossa paikalliset papit siunaavat sataman ja siellä työskentelevät kalastajat talven myrskyjen varalle. Saarilla, joissa elämä on perinteisesti ollut sidoksissa mereen, Nikolaos (Nikolás) on rakastettu pyhimys, ja monilla miehillä on nimipäivä. Pyhän Nikolaoksen päivänä joulunodotus aloitetaan kirkollisella juhlalla, joka tuo yhteisön yhteen ja muistuttaa meren merkityksestä saariston elämässä.
Zakynthos: Pyhän Dionysioksen juhla 17. joulukuuta. Zakynthoksen saari kunnioittaa joulukuussa omaa suojeluspyhimystään Dionysiosta. Joulukuun 17. päivänä – pyhimyksen reliikkien siirtopäivän vuosipäivänä – Zakynthoksen kaupungissa järjestetään arvokas uskonnollinen juhlakulkue. Pyhän Dionysioksen hopeoitu arkku, jossa hänen jäännöksensä lepäävät, kannetaan ulos nimikkokirkostaan pitkin kaupungin katuja. Neljän papin kantamaa arkkua seuraavat piispat, kuorot laulavat hymnejä ja sotilassoittokunta soittaa surumielistä marssia. Koko kaupunki kerääntyy reitin varrelle sytyttäen kynttilöitä ja heittäen kukkia pyhäinjäännösten kulkiessa ohi. Tämä perinne on jatkunut vuosisatoja – sen juuret ovat 1500-luvulla – ja se on Zakynthoslaisille vuoden hartaimpia hetkiä. Illalla kaupunki on juhlatuulella: ilotulitus valaisee taivaan mereltä päin ja kadut täyttyvät iloisesta puheensorinasta, kun ihmiset juhlistavat suojeluspyhimyksensä päivää perhepiirissä.
Joulun aika saarilla: Joulumarkkinat ja perinteet (joulu–tammikuu). Vaikka talvi on useimmilla Kreikan saarilla hiljaisempaa matkailukautta, joulunvietto on sielläkin tärkeää aikaa perheille ja yhteisöille. Suurimmilla saarilla kuten Kreetalla (esim. Haniassa) ja Ródoksella järjestetään joulukuussa ulkoilmakonsertteja, seimiasetelmia ja pieniä joulumarkkinoita, joista voi ostaa paikallisia makeisia ja käsitöitä. Erityisen viehättävä kreikkalainen tapa on koristella jouluvene: monilla Egeanmeren saarilla on perinteisesti tuotu pieni puinen laivanmalli kotiin ja koristeltu se valoilla kuusen rinnalle kunnianosoituksena merenkulun merkitykselle. Jouluaaton aamuna lasten laulamat kalanda-joululaulut kaikuvat kylien kaduilla, kun pikkuryhmät kiertävät ovelta ovelle toivottaen laululla hyvää joulua ja saaden kiitokseksi herkkuja. Joulupäivänä (25.12.) kokoonnutaan kirkkoon ja sen jälkeen perheen pariin nauttimaan pitkistä jouluaterialla, joilla saarilla saattaa olla tarjolla vaikkapa tuoretta kalaa perinteisen sianpaistin sijaan. Joulun ja uudenvuoden välipäivinä monet kunnat järjestävät iloisia tapahtumia lapsille – esimerkiksi Naxoksen saarella voitte nähdä pukin saapuvan satamaan kalastajaveneellä! Joulunalusaika ja vuodenvaihde tuovat siis myös Kreikan saariin oman taianomaisen tunnelmansa: yhdistelmän ortodoksista hartaudetta, paikallisia merellisiä traditioita ja luonnollisesti iloista yhdessäoloa rakkaitten kesken.
Kuten yllä olevasta kalenterista ilmenee, Kreikan saarilla on vuoden ympäri monenlaisia vuosittain toistuvia juhlia ja festivaaleja. Talvikuukausina korostuvat uskonnolliset pyhäpäivät ja paikalliset perinteet, kun taas keväällä ja kesällä saaret heräävät laajempiin kulttuuritapahtumiin, kansanjuhliin ja turistienkin iloksi järjestettyihin festivaaleihin. Olitpa liikkeellä mihin vuodenaikaan tahansa, jokaisella kuukaudella on omat erityiset tapahtumansa eri saarilla – tarjoten matkailijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden sukeltaa kreikkalaiseen kulttuuriin ja juhlintaan autenttisella tavalla. Kreikan saariston vuotuinen rytmi koostuu iloista, muistoista, pyhyydestä ja tanssinaskelista, jotka toistuvat vuodesta toiseen ja toivottavat vieraatkin lämpimästi tervetulleiksi juhlimaan yhdessä paikallisten kanssa.