Kastellorizo

• SaariryhmäDodekanesia
• Pinta-alan. 9 km² (kunta saarineen n. 12 km²)
• Asukkaita594 (2021, kunta)
• PääkyläKastellorizo (Megisti) – satamakylä
• LentokenttäKyllä – Rodokselta (n. 40 min)
• LauttayhteysRodokselta 2–5 h, Pireuksesta 19–22 h
• LomakausiTouko–lokakuu
• HintatasoKeskitasoa

Kastellorizo on Kreikan itäisimpiä saaria; vain kuntaan kuuluva pieni Strongylin luoto on idempänä. Turkin rannikko ja Kaşin kaupunki ovat noin kahden kilometrin päässä, ja lähin kreikkalainen naapuri Rodos on 125 kilometrin päässä. Virallinen nimi Megisti tarkoittaa “suurinta”, mikä on ironista, sillä saari on noin yhdeksän neliökilometriä ja kunnassa oli vuoden 2021 laskennassa 594 asukasta.

Saarella on yksi kylä, ja se on satama. Kaksi- ja kolmikerroksiset uusklassiset talot punaisina, keltaisina, sinisinä ja vihreinä kiertävät lahtea, ja tiilikatot ja parvekkeet heijastuvat kirkkaaseen veteen. Kaikki nähtävyydet ovat kävelymatkan päässä satamasta, eikä autoa tarvita.

Tänne ei tulla rantojen takia vaan kaukaisuuden, meriluolan ja historian vuoksi.

Lyhyesti: Kastellorizo eli Megisti on Dodekanesian ja koko Kreikan itäisimpiä saaria, 125 kilometriä Rodokselta ja noin kaksi kilometriä Turkin Kaşista. Sinne tullaan kaukaisuuden, värikkään satamakylän, Sinisen luolan ja historian vuoksi, sillä hiekkarantoja ei ole. Perille lennetään Rodokselta potkurikoneella noin 40 minuutissa tai tullaan lautalla Rodokselta 2–5 tunnissa. Pireuksesta suora lautta kestää 19–22 tuntia. Yhteydet toimivat ympäri vuoden ja meri pysyy lämpimänä pitkälle syksyyn, mutta heinä–elokuussa lauttapaikat ja majoitus ovat tiukassa.

Satama ja kaupunginosat

Kylä jakautuu satamaan ja sen takana oleviin Horafian ja Mandrakin osiin. Mandraki on noin 700 metrin eli kymmenen minuutin kävelyn päässä satamasta, ja siellä on kivikkoinen uimapoukama.

Satamassa syödään ja uidaan: laitureilta laskeutuvat lyhyet tikkaat suoraan mereen, ja sataman suulla on molemmin puolin uimalaiturit. Tavernojen pöytien ohi ui toisinaan merikilpikonnia. Sataman itäpuolella, linnan alla, on kallioon hakattu lyykialainen hauta 300-luvulta eaa. temppelijulkisivuineen. Vastaavia on Turkin puolella, mutta Kreikassa se on lähteiden mukaan ainoa tunnettu.

Sataman yläpuolella punertavalla kalliolla on Pyhän Johanneksen ritarien linna, jota on kutsuttu nimellä Castello Rosso. Ritarit rakensivat sen 1300-luvulla. Raunioille noustaan metalliportaita, ja ylhäältä näkee koko sataman. Linnan yhteydessä toimii arkeologinen museo, ja 1700-luvun ottomaanimoskeija on nykyään kansantaidemuseo.

Miten Siniseen luolaan pääsee?

Saaren kaakkoisrannalla on Sininen luola, kreikaksi Galazia Spilia ja paikallisesti Fokiali eli “hylkeen turvapaikka”. Luolan koosta on eri lukuja: yhden lähteen mukaan se on 40–50 metriä pitkä ja 20–25 metriä korkea, Etelä-Egean aluehallinnon mukaan 155 metriä pitkä ja 25 metriä korkea. Luolan toisessa kammiossa on sorapohja, jonne välimerenmunkkihylje voi vetäytyä.

Sisäänkäynti on merenpinnasta vain noin metrin korkea. Veneellä ajetaan sisään makuuasennossa, ja retki onnistuu vain tyynellä merellä. Paras hetki on aikainen aamu, kun matalalta paistava aurinko saa veden hohtamaan sinisenä. Venematka satamasta kestää noin vartin.

Palaiokastro ja Pyhän Yrjön luostari

Palaiokastro, “vanha linna”, on saaren keskiosassa kukkulalla. Se on antiikin Megistin akropolis, jonka muurit rajaavat noin 60 × 80 metrin alueen. Ritarilinnaan verrattuna paikka on vaatimaton.

Kylän takana kohoavalla kalliolla on Pyhän Yrjön vuoriluostari (Agios Georgios tou Vounou). Sinne noustaan noin 400 porrasta rinnettä ylös, ja kävelyyn menee vähintään puoli tuntia suuntaansa. Luostarissa on munkinkammioita, vesisäiliöitä ja luolakatakombi, ja lattiassa on säilynyt varhaiskristillisen basilikan mosaiikkia.

Ro ja Ron nainen

Kastellorizon kuntaan kuuluvat myös pikkusaaret Ro ja Strongyli. Ro on 1,6 neliökilometrin luoto saaren lounaispuolella. Siellä ei ole vakituisia asukkaita, ja sinne tehdään venematkoja satamasta.

Ron tunnetuin tarina liittyy Despina Achladiotiin, “Ron naiseen”. Hän muutti luodolle miehensä kanssa vuonna 1927 ja toi myöhemmin myös sokean äitinsä sinne; perhe eli vuohien, kanojen ja kasvimaan varassa. Joka aamu hän nosti Kreikan lipun salkoon ja illalla laski sen, vuosikymmeniä, aina kuolemaansa vuonna 1982 asti. Hänet haudattiin saarelle sotilaallisin kunnianosoituksin, ja Rolla on nykyään rajavartioasema, jonka päätehtävä on jatkaa lipunnostoa.

Historia, joka tyhjensi saaren

1900-luvun alussa Kastellorizon väkiluku oli huipussaan: arviot vaihtelevat noin 9 000:sta (1908) 15 000:een (1910).

Ranskan laivasto miehitti saaren joulukuussa 1915 ja luovutti sen Italialle maaliskuussa 1921. Italian vallan alla väki alkoi muuttaa Rodokselle, Egyptiin, Amerikkaan ja Australiaan. Toisessa maailmansodassa jäljellä olleet asukkaat evakuoitiin Kyproksen kautta Palestiinaan, ja sodan loppuvaiheessa suurpalo tuhosi suuren osan kylän taloista. Kreikkaan saari liitettiin muun Dodekanesian kanssa 7. maaliskuuta 1948.

Suuri osa evakuoiduista asettui Australiaan, erityisesti Perthiin ja Sydneyhin, missä heidät tunnetaan nimellä “Kazzies”. Jälkeläiset rahoittavat saaren kunnostushankkeita.

Italialaisen Gabriele Salvatoresin ohjaama Mediterraneo (1991) kuvattiin saarella. Elokuva kertoo Kreikan saarelle unohtuneista italialaissotilaista toisen maailmansodan aikana, ja se voitti vuonna 1992 parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin. Horafian aukion taverna näkyy filmissä.

Miten Kastellorizolle pääsee?

Lentäen. Saaren lentokenttä on noin 2,5 kilometriä kylästä, ja sen kiitotie on 800 metriä. Rodokselta lennetään potkurikoneella noin 40 minuutissa, enimmillään noin kerran päivässä. Kentältä kylään pääsee taksilla tai kävellen.

Lautalla Rodokselta. Matka on noin 70 meripeninkulmaa. Nopeimmat alukset kulkevat sen noin 2 h 20 minuutissa, hitaammat ja useassa satamassa pysähtyvät 4–5 tunnissa. Yhteys toimii ympäri vuoden: talvella noin kolmena päivänä viikossa, kesällä lähes päivittäin. Pireuksesta on myös suora yhteys, mutta se kestää noin 19–22 tuntia.

Turkista. Kaşista Kastellorizolle on vain noin meripeninkulma, ja ylitys kestää 7–20 minuuttia aluksesta riippuen. Se on kuitenkin Schengen-alueen ulkoraja: passintarkastus tehdään molemmissa päissä, ja satamaan kannattaa tulla viimeistään puoli tuntia ennen lähtöä. Veneet kulkevat aikataulujen mukaan ympäri vuoden, kesällä päivittäin ja talvella harvemmin.

Milloin Kastellorizolle kannattaa matkustaa?

Kastellorizolla on kuuma välimerenilmasto, ja vuoden keskilämpötila on 21,9 astetta. Kesän huippulämpötilat nousevat noin 33 asteeseen, ja välikausina päivälämpötila on 22–25 astetta. Meri pysyy lämpimänä pitkälle syksyyn, marraskuussa vielä noin 23 asteessa.

Heinä- ja elokuussa kysyntä on huipussaan, ja lauttapaikat sekä majoitus ovat tiukassa. Talvella lautat ja lennot harvenevat ja saari hiljenee.

Etsi majoitus saarelta

Mainos. Osa linkeistä on kumppanilinkkejä. Jos varaat niiden kautta, saamme pienen palkkion — sinulle hinta on sama.

Sinua voisi kiinnostaa

Dodekanesia

Rodos

Ritarien vanhakaupunki, 300 aurinkoista päivää vuodessa ja neljän tunnin suora lento…

Tapahtumat

Maaliskuu

Maaliskuu on Kreikan saarilla kevään ensimmäinen kuukausi: kukkulat ovat vihreitä ja täynnä…

Tapahtumat

Marraskuu

Marraskuussa matkailukausi on ohi ja saaret palaavat omiin oloihinsa. Oliivinkorjuu on täydessä…

Usein kysyttyä

Kuinka kauan lautta Rodokselta Kastellorizolle kestää?

Nopeimmillaan reilut kaksi tuntia, pysähtelevillä aluksilla 4–5 tuntia. Lähtöjä on ympäri vuoden.

Pääseekö Kastellorizolle Turkista?

Kyllä, Kaşista on vain noin meripeninkulman ylitys. Koska Kreikka kuuluu Schengen-alueeseen ja Turkki ei, mukana on oltava passi ja tarvittaessa viisumi.

Onko Kastellorizolla rantoja?

Ei varsinaisia hiekkarantoja. Uimaan mennään sataman tikkailta, Mandrakin kivikkopoukamasta tai veneellä Agios Georgioksen pikkusaarelle, jossa on portaat ja tikkaat suoraan mereen.

Miten Siniseen luolaan pääsee?

Vain veneellä ja vain tyynellä säällä. Retki kestää satamasta noin vartin, ja luolaan mennään makuuasennossa matalan aukon läpi. Aamulla vesi hohtaa kirkkaimmin.

Onnistuuko päiväretki Rodokselta?

Teknisesti joinakin päivinä, mutta paluulähtöjä on vähän ja saarella ehtii olla vain hetken. Yön yli jääminen on käytännössä ainoa tapa nähdä saari kunnolla.

Päivitetty 17.10.2026.